Kun vuoden pimein aika on läsnä ja maailman tilanne ahdistaa, on aika kaivaa esiin kynttilälyhdyt ja kynttilät. Ruoki illan tunnelmaa ja mieltäsi kynttilän valolla ja anna ajatusten lentää…

Sain tämän upean Hilkka-Liisa Aholan maalaaman kynttilämaljan keväällä lahjaksi perheeltäni. Se on kookas, dreijattu, pääsävyiltään merenvihreä ja kauniisti kukka- ja ornamenttikuvioin koristeltu. Maljan pohjassa on pieni jalka kruunukynttilälle.

Silloin kun googlaaminen turhauttaa keräilyharrastajaa, kannattaa turvautua kirjaston apuun. Arabian tehtaiden historiasta ja Arabian keraamikoista löytyy melko hyvin tutkimusta ja kirjallisuutta. Tiesitkö, että Helsingin Arabianrannan kirjastosta löytyy Arabia-kokoelma eli kattava kirjakokoelma, joka on aina kirjastossa paikalla harrastajia ja tutkijoita palvelemassa. Sieltä löytyy myös kuvaan napattu Pirkko Aron kirjoittama Arabia Design -teos 50-luvulta, jossa esitellään Arabian taiteilijoita.

Olen toivonut, että Hilkka-Liisa Aholasta löytyisi verkosta edes yksi henkilökuva, mutta en ole sellaista löytänyt. Olen myös pyytänyt Designmuseolta, jos he voisivat viedä kuvan Finnaan. Nyt hivenen kuvaoikeuksia revitellen, tässä valokuva valokuvasta. Itselleni oli tärkeätä saada tälle rakastamalleni taiteilijalle kasvot.

Designmuseon vintissä järjestettiin alkuvuonna 2019 Hilkka-Liisa Aholan pienoisnäyttely, jonka yhteydessä Aholan arkistokokoelman luonnoksia ja suunnitelmia järjestettiin, skannattiin ja arkistoitiin. Tämän työn hedelmiä voi ihalla Finna.fi-palvelussa, kun kirjoittaa hakusanaksi taiteilijan nimen.

Digitaalisina tallenteina löytyy lukuisasti mm. Aholan herkkiä kukkakoristekuviota ja esimerkiksi Venus-ehostusastiaston mallit ja koristeet.

Huomasithan, että kirjoitin wikipedia-artikkelin Hilkka-Liisa Aholasta?

Löydät artikkelin täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hilkka-Liisa_Ahola

Toivottavasti saamme sinne lisää mielenkiintoista sisältöä ahkerien wikipedistien avulla.

Postaan tänne blogiin uudestaan kuvat, jotka paljastin jo insta-tililläni Habitare-messujen jälkimainingeissa.

Puolisoni löysi minulle aivan käsittämättömän mielenkiintoisen ja erikoisen Aholan työn.

Näin kirjoitin Instagramissa:

”Niin ihana, pieni, uniikki Hilkka-Liisa Aholan seinälautanen, joka vaikuttaa syntyneen lasite- ja tekniikkakokeilujen pohjalta. Lasitteen juovassa onkin näkynyt nainen päähineineen, jonka Hilkka-Liisa on maalannut esiin herkin ääriviivoin ja pistekoristein. ❤️ Turkoosi lasite on Aholan naislautasissa yleinen väri. Kauniin mattaisen, pastelliliitumaisen ja rosoisen violetin pohjavärin läpi näkyy muotoiluvaiheessa märän saven pintaan painetun kankaan tekstuuri, joka näyttää olleen usein mieluinen pohja maalauksille…”

Kirjoitin näistä Hilkka-Liisa Aholan kynttilälyhdyistä ja maljoista tänne blogiin tammikuussa otsikolla ”Idän kaikuja”.

Tuikkukynttilälle sopivia maljoja on nyt kertynyt kokoelmiin jo tällainen sarja! Aika hauska katsoa näitä yhdessä. Aholan kynästä ja siveltimestä on syntynyt kuvioita, jotka nousevat vahvasti kukkien ja muun vihreän maailmasta: kukintoja, terälehtiä, kiemurtelevia varsia. Ja kyllähän näissä niitä idän, orientin tai Pohjois-Afrikan kaikuja näissä on!

Värimaailma on raskaamman retroa (60-70-lukua!). Ei ole herkkää pastellia valkoisella, vaan syvää ja violettia sinistä, turkoosia, oranssiin taittavaa ruskeaa, myrkympää vihreää… Pinnat on maalattu täyteen, välillä yksityiskohtaiset kuviot ovat levinneet poltossa. Liekö tekniikka vai maalilaatu syypää?

Lyhty tuntuu ylelliseltä kädessä ja lasite hohtaa kauniista kynttilän valoa iltahämärässä.

Hei! Anteeksi, että täällä blogin puolella ei ole pitkään aikaan tapahtunut mitään! Voit seurata minua myös Instagramissa, jonne kuvasin kesällä jonkin verran kokoelmani helmiä ja myös Hilkka-Liisan töistä ja luonnosta bongaamiani kesäkukkia… 🙂

Tässä linkki insta-tiliini.